Kuinka kiukkupussi kehitetään? (varoitus: sisältää itsesääliä ja nalkutusta)
Pysytään muumiteemassa. Viimeksi vallalla oli Mörkö, nyt Pikku-Myy. Minusta on tullut kovin kovin kiukkuinen viime aikoina. Se on tavallaan hyvä asia, sillä olen vihdoin viimein saanut kunnolla ja painokkaasti sanottua EI. Ja luulen, että olen hankkinut muutamia vihollisia. Ainakin itse olen itseeni vähemmän tykästynyt juuri nyt. Kun sanon "ei", minut täyttää kamala syyllisyydentunne, joka huutaa sisälläni täyttä kurkkua: "Ei! Miten niin ei?!? Tuhma tyttö! Ei noin saa sanoa, olet huono!". Tämä aiheuttaa lisää väsymystä (jota pimeys tekee jo ennestäänkin) ja sitten pitää sanoa taas lisää eitä ihmisille, kun ei jaksa. Saatan olla joutumassa Ei-noidankehään, mikä ei myöskään ole mukavaa. Sisäinen ääneni on antanut minun ymmärtää seuraavia asioita: 1. Minun TÄYTYY tehdä enemmän kuin kukaan muu. 2. Minusta ei pidetä, vain minun teoistani pidetään. 3. Jos sanon ei, jotain kamalaa tapahtuu. Maalaisjärjellä ymmärrän, että nämä väittämät ovat aika lailla sisäisen natsini hal...
Kommentit