Jotain rajaa!

Sänkyni vieressä on iso lukemattomien tai kesken olevien kirjojen kasa. Omat kirjahyllyt pursuvat kirjoja, joihin en ole malttanut kunnolla tutustua. Lainaan kirjastosta kirjoja kuin heikkopäinen: Suomen kirjastolaitoksen tilanne on ehkä huono, mutta ei kirjastoja kuitenkaan olla heti huomenna lakkauttamassa.

Sanalla sanoen olen AHNE. Liialla informaatiolla ähkyyn täytetty pullea lukutoukka. Oikeasti luen niin paljon, ettei minulla ole kunnolla aikaa pohtia tai sisäistää lukemaani. Lisäksi viime aikoina on alkanut tehdä mieli katsoa elämäänsä vähän taaksepäin. Kirjat ovat aina olleet minulle oleellinen osa tätä maallista taaperrustani, joten mielelläni viipyilisin enemmän parhaissa lukuhetkissäni.

En tehnyt uudenvuodenlupauksia, mutta tämä voisi ihan hyvin olla semmoinen tämän vuoden punainen lanka: tervetuloa siis Alitsan Kirjastoon! Näissä blokahduksissa on tarkoitus esitellä kirjoja omasta hyllystäni: todennäköisesti yllätyn itsekin paljon siitä kirjamäärästä mitä omistan. Todennäköisesti roudaan paljon kirjoja kiertoon, että vältyn esittelemästä niitä täällä. :D

Kirjat ovat intiimi asia: olet mitä luet. Lukeminen muokkaa ajatuksia, luo maailmankuvaa. Jännittää kertoa itsestään tämmöisiä asioita. Niin paljon mieluummin esittelisin jääkaappini sisällön tai kamalimmat rähjävaatteeni. Mutta kun niissä ei ole mitään kovinkaan mielenkiintoista (vaikka naistenlehdet kovasti niin luulevat). Jääkää siis odottamaan Alitsan kohupaljastuksia! :)

Kommentit

Korppisusi sanoi…
Onko tullut writer's block vai opiskelujen myötä yliannostus kirjoittamiseen? Mielelläni lukisin lukemistasi kirjoista :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Spefilukuhaaste jatkuu: 5. Suomalainen spefikirja

Kun saapuu yö

Vauvakirjojen aatelia...