Alitsa avaruudessa

Tavalaskuri tullut/mennyt: 55/313 Kerrankin jotain raportoitavaa tavaraprojektista. Pistin tuulemaan ja varasin pöydän Bonus kirppikseltä 12 päiväksi. Ensimmäisen viikon tuotto oli jo voitollinen ja nyt kaikki mitä myyn huomisen ja perjantain välillä on pelkkää plussaa. Ja mikä parasta: mikään tavara ei palaa kotiin, vaan matkustaa myymättä jäätyään nurkan takana lymyävälle Fidalle . Tammelaa täytyy vain rakastaa! Siis rahassa, tavaroiden lähteminen on ollut koko ajan plussaa. Kuukauden tavaralaskuri junnasi sikäli paikallaan, että vain tulopuolelle ilmestyi merkintöjä. Mutta kirppis laittoi minut katsomaan tavaroitani uudelleen, myös rahallisessa mielessä. Huomasin, että makuutan kotonani rahanarvoista tavaraa, enimmäkseen kirjoja ja lehtiä. En lue niitä koskaan uudelleen ja luettuani (tai joitakin vuosia hamstrattuani) vien ne paperinkeräykseen. Nyt tajusin, että ne voi myydäkin. Siinä on sekin hyvä puoli, että tavara kiertää, eikä päädy liian aikaisin kierrätykseen. Ja kun myyn...

Viime aikoina olo on ollut keveämpi kuin vuosikausiin. Ei, en ole laihtunut ja en ole päässyt tavarastani juuri sen vertaa enemmän eroon kuin aiemminkaan. Mutta mieliala on toiveikas: ei minun elämässäni ole mitään hätää. Kunhan vain elelen päivän kerrallaan, niin kaikki hoituu. En enää hötkyile turhasta. Löysin Mummon ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ja piirtäjänä tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Lappeenrannasta kotoisin oleva Nykäsen Anni . Mummoa eivät vaivaa ulkonäköpaineet ja yhteiskunnan odotukset: Mummo on toiminnan hahmo, joka tekee mitä lystää (enimmäkseen leipoo ja kutoo) ja saa kärpäsen kiinni sukkapuikoilla. Tällainen minäkin haluan olla, enkä "sitten joskus vanhana" vaan nyt. :) Seuraavaksi halusin lukea vähän pappaenergiaa ja tartuin Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaan. Tälläkin kertaa kirjoittaja on minun näkökulmastani nuori, vuonna 1974 syntynyt, ja silti jotenkin löytänyt sodankäyneiden miesten sielunmaiseman (tai ainakin sen mitä haluaisin sen olevan...

Tavaralaskuri (tullut/mennyt): 35/140 Kirjoja on toden teolla lähtenyt menemään. Tai no ne on siis otettu hyllystä poistomielessä. Mutta kokonaista 24 scifi- ja fantasiakirjaa on todella lähtenyt, ne menivät arpajais- ja huutokauppatavaroiksi Spektren järjestämään vuosittaiseen Spefiseurojen yhteistyökokoukseen. Huutokaupassa ne tuottivat fandomille ainakin semmoiset 50 euroa ja arpajaisissakin saattoivat olla vaikuttamassa arpojen myyntiin. Tuli hyvä mieli, kirjat eivät menneet hukkaan vaan pääsivät hyvään kotiin. Lisää kirjoja on laatikossa, ja tarkoitus on järjestää penkojaiset. Listaa tulee tänne lähipäivinä eli saapi pyytää laittamaan syrjään, jos jokin opus saattaisi kiinnostaa. Tulossa myös: Alitsan kamarin esittely! Vanhemmat tulivat käymään ja vierashuoneena toimiva Kamari oli pakko siivota. Ja hieno tuli (näette myöhemmin)! Kirjoja kulkee kätteni kautta massoittain myös kirjastosta lainattuna. En ole koskaan ymmärtänyt miten kirjojen myynti uhkaisi kirjastoja: minä se...

Tavaralaskuri (tullut/mennyt): 15/116 Tamperelaiset varmasti tietävät tyypin, joka jakelee flaijereita ainakin Keskustorin ja rautatieaseman liepeillä. Kesät talvet melkein aina päällään pilkkihaalari, jonka selässä lukee: "Valitse Jeesus - hän rakastaa sinua". Tavallaan aika ihailtavaa panna itsensä sillä lailla likoon. Ja tavallaan ei. Kun minulla on nyt tämä tavaraprojektini eräs toinen ryhmittymä on tehnyt minuun suuremman vaikutuksen kuin mitä tämä tyyppi koskaan voisi. Ne ovat ne kaksi heppua, jotka hakivat runkopatjasänkyni hyväntekeväisyyteen. Se on se nainen, joka vastasi puhelimeen ja organisoi koko noudon. Minulla ei ollut mitään käyttöä näille patjoille, enkä osannut nähdä että kenelläkään muulla olisi. Nämä ihmiset olivat eri mieltä, kiittivät lahjoituksesta. Nyt on tavaroita poistunut vain kaksi, mutta ne ovat sitäkin suurempia. Ja mieli hyvä. Tämä poppoo oli tietenkin Pelastusarmeija. Uskonnoista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta on pakko sanoa, että he...

Ja minä kun luulin olevani radikaali. Voi sen tavaran vähennyksen tehdä näinkin .

Tavaralaskuri (tullut/mennyt): 10/114 Korppisusi linkkasi minulle tämä kivan roolipelin: Roolipeli arkisten askareiden parissa. Challenge Accepted pyrkii saamaan vauhtia meihin kaikkiin, jotka mielellämme välttelisimme arkiaskareitamme vaikkapa nyt pelaamalla. Loin profiilinkin: olen Alitsa-niminen parantaja, rodultani keiju. Ja sain valita kivoja askareita, joita yleisimmin teen (mukana hauskoja sanoja mm. gardeneering). Sitten vain luon erilaisia Questeja eli Seikkailuja. Minulle tämä Tuhat Tavaraa on ilmiselvä "Quest" samaten Iso G eli gradu mikä pitäisi tänä vuonna vääntää. Ei pidä kuitenkaan ajatella liian isoja. Kun vien roskat, voin ilman muuta merkata sen hahmoni kokemuspisteiksi. Kunhan tosiaan teen ne askareet mitä väitän tekeväni, peliin liittyy Honor Code, jonka olen allekirjoittanut. Eli olen luvannut (ennenkaikkea itselleni) olla huijaamatta. Ei muuta kuin suorittamaan askareita! Elämä voi olla yhtä suurta roolipeliä.

Tavaralaskuri (tullut/mennyt): 5/112 Jokakeväinen vitsaus, kirja-ja siemenluettelot. Nyt ne ovat taas täällä. Pahimmat itsekurini koettelijat, Akateemisen alelista ja parinkin eri tahon siemenluettelot. Ja kun kaikki alkoi niin hyvin, kuten tavaralaskurista voi lukea! Mihin vuodenaikaan tahansa minä olen järkyttävän kiinnostunut kirjoista: ostan itselleni niin faktaa kuin fiktiota ehkäpä sillä periaatteella että kun ne ovat hyllyssäni niiden sisältämä informaatio jotenkin salaperäisesti siirtyy aivoihini vaikkapa nukkuessani. Kaikkien kirjojeni lukemiseen aikani ei millään riitä. Lisäksi huomaan, etten edes halua lukea niitä kaikkia, minä vain koen että minun "kuuluu" omistaa ne. Miksi ihmeessä? En ole kirjojen keräilijä, niillä on minulle pääasiassa vain välineellistä arvoa. Toisaalta selkeästi kiinnyn kirjoihini, joista pidän: hyvät romaanit kestävät käsissäni useammankin lukukokemukset. Toiset taas eivät: vaikkapa dekkarin uudelleen lukemisessa ei oikein ole järkeä,...