maanantai 21. kesäkuuta 2010

Hikipinko

Liityin kuukausi takaperin kuntoklubiin, ja sen näkee naamasta. Ei, en ole niin paljon hoikistunut, että kasvoni olisivat liiemmin kaventuneet, mutta kaksi asiaa on muuttunut.

1. Olen iloisempi. Minulla on parempi ryhti ja reippaampi olemus. Olen aina ollut kävelevä pää, kroppani kuljettaa minua vaihtelevalla menestyksellä seuraavaan paikkaan, mutta muuta merkitystä sillä ei ole minulle ollut. Olen käyttänyt huomattavia omaisuuksia pääni kehittämiseen: olen kouluttanut ja sivistänyt itseäni kalliisti ja monipuolisesti ja pääni osaa monia taitoja. Lisäksi pääni puleeraamiseen (hiukset ja naama) menee sille päälle sattuessani euro jos toinenkin.

Nyt on ollut hämmentävän riemastuttavaa huomata, että on minulla kroppakin, joka osaa monenlaisia asioita. Lisäksi sillä on jaksamisen rajat (huomasin tämän kun melkein pyörryin kolmannessa peräkkäisessä jumpassa), ja se saattaisi tarkoittaa, että minäkin jopa saatan olla samanlainen rajallinen ihminen kuin muutkin. Tätä en vielä ihan usko, mutta sekin ajatus tuntuu hyvältä.

2. Toinen asia on ilmiömäinen kykyni hikoilla. En ehdi edes kunnolla hengästyä, kun hiki valuu jo valtoimenaan. Enkä hikoile mitenkään huomaamattomasti kainaloista, vaan pääasiassa naamasta: kasvot ja kaula valuvat hikeä, vaikka ollaan vasta venyttelemässä. Jumppaohjaajat kehottavat ottamaan rennommin ja kyselevät vointia. Mutta ei: minä olen ihan ok, hikoilu on perheemme naisille ominainen piirre, joka on myös kovakuntoisella (ja kovasti siinä sivussa hikoilevalla) äidilläni.

Meillä on kuulemma nopea aineenvaihdunta ja hyvin kehittynyt kehon viilennysjärjestelmä. Siis positiivinen asia sinällään. Mutta miksi se tuntuu niin nololta? Tätä lukevat ystäväni tuskin (toivottavasti) toteavat minusta ensimmäisenä, että "Alitsa on se hieltä aina haiseva kummajainen". Luultavasti hikeni ei haise, mutta sitä riittää ja riittää aina vain.

Mutta joo, ehkä hikoilukynnykseni nousee kun hikoilen kunnolla jumpassa! Ei tarvitse sitten pisaroida vaikkapa kesäjuhlissa tai muissa sosiaalisissa menoissa, tiedä häntä