sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Myyntitykkinä

Tavalaskuri tullut/mennyt: 55/313

Kerrankin jotain raportoitavaa tavaraprojektista. Pistin tuulemaan ja varasin pöydän Bonus kirppikseltä 12 päiväksi. Ensimmäisen viikon tuotto oli jo voitollinen ja nyt kaikki mitä myyn huomisen ja perjantain välillä on pelkkää plussaa. Ja mikä parasta: mikään tavara ei palaa kotiin, vaan matkustaa myymättä jäätyään nurkan takana lymyävälle Fidalle. Tammelaa täytyy vain rakastaa!

Siis rahassa, tavaroiden lähteminen on ollut koko ajan plussaa. Kuukauden tavaralaskuri junnasi sikäli paikallaan, että vain tulopuolelle ilmestyi merkintöjä. Mutta kirppis laittoi minut katsomaan tavaroitani uudelleen, myös rahallisessa mielessä. Huomasin, että makuutan kotonani rahanarvoista tavaraa, enimmäkseen kirjoja ja lehtiä. En lue niitä koskaan uudelleen ja luettuani (tai joitakin vuosia hamstrattuani) vien ne paperinkeräykseen. Nyt tajusin, että ne voi myydäkin. Siinä on sekin hyvä puoli, että tavara kiertää, eikä päädy liian aikaisin kierrätykseen. Ja kun myyn sikahalvalla, niin kaikille tulee hyvä mieli ja maailma pelastuu. :)

Toisaalta, minun tavarani eivät ole niin kovin arvokkaita, kun niitä katsoo sillä silmällä, että aikooko ne myydä. Ei niitä siis arvonsakaan vuoksi kannata makuuttaa hyllyillä. Huomaan, että pidän arvokkaana ihan muita kuin rahallisia arvoja tavarassa, minulle rakkaat (ja säilytettävät) esineet eivät olisi myyntiarvoltaan kummoisia.

Ja vielä: olin ajatellut että kirppispöytä räjäyttäisi pankin, eli tuhat tavaraa napsahtaisi kerralla rikki. Ei olla lähelläkään. Eli huomaan, että hamstraamisongelmani ei olekaan ehkä niin paha kuin luulin. Olen toki ollut tosi leväperäinen laskuissani enkä esimerkiksi laskenut jokaista pois heitettyä sukkaa. Mutta silti tämä on positiivinen tunne, vaikka saatan hyvinkin loppuvuodesta jäädä tuhannen tavaran tavoitteestani: en ole ihan tavaraan sairastunut.