keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Valkeus tuli - tai aineskin melkein

Olen jo niin tottunut siihen että olohuoneen ikkunastamme ei näy ulos eikä kukaan näe sisälle, että kävi melkein köpelösti. Loikoilin nimittäin eräänä aamuna reikäisessä yöpaidassani sohvalla aamukahvia hörppien, kun ikkunan takaa alkoi kuulua omituista rapinaa: rakennusmies siellä rapisteli parvekeremontin tähden laitettua ikkunan suojamuovia. Ponkaisin kahvi väärässä kurkussa kohti sälekaihtimia ja samalla hetkellä kun suojamuovi irtosi, sain suojattua häveliäisyyteni kaihtimilla.

Illalla uskalsin raottaa kaihtimia, josko sieltä näkyisi se ihana järvinäköala, joka oman kodon ostoonkin aikanaan vaikutti. Eikä mitä: ikkunasta on muovi pois, mutta parvekkeellapa on toinen muovi maiseman edessä. Eli ojasta allikkoon: meiltä ei edelleenkään näe ulos, mutta raksamiehet telineiltään näkevät kyllä meille. :(

Parveke näkyy sentään ja siitä tulee HIANO! Mutta toivon silti ettei sälekaihdinelämää jatku pitkään, muovi sentään päästi valoa sisään kasveille, nyt ovat ressukat todella helisemässä.

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

KATSO BOTTOM eli "Ja kääntäjälle en ainakaan maksa!"

Lempituorejuustoni (tai oikeammin juustonkorvikkeeni) on tätä nykyä brittiläisen Tofutti-firman Creamy Smooth, makuvaihtoehtona mielellään Garlic & Herbs. Rupesinpa sitten aamusella lukemaan mitä kaikkea tuote mahtaa sisältää, sillä purkin kyljessä on jonkinmoista etäisesti suomen kieltä muistuttavaa sepustusta:

"Ainekset: vesi, kylmä painetaan öljy sekoitus (soijapapu, palmu hedelmien ja oliivi), maltodekstriini, soija-proteiinia, Tofu, ei meijeri maitohappo, orgaaninen sokeri, stabilointiaine (johanneksen papu, guar, Celulose, xanthan ja Karrageeni), valkosipulia, sipulia jauhe, ruohosipuli, persilja, emulgointiaine (kasviöljy mono- ja diglyseridit), suola. Jääkaapissa 3-60C tallentaa saa jäätyä. Parasta ennen: KATSO BOTTOM kasviperäiseen vaihtoehto smoreost (????, toim.huom.)"

Kas näin, ei se suomi ole lainkaan niin vaikeaa, äkkiäkös sitä kivan käännöksen googlettaa. Haluaisin kuitenkin tietää mitä mahtaakaan olla mystinen xanthan? Kuulostaa lähinnä kryptoniitilta. Supervoimia, kenties? Myös jääkaapin lämpötilaan britit suhtautuvat HYVIN liberaalisti! :D

perjantai 7. toukokuuta 2010

Serkun tytölle, rakkaudella

Elämä on ihmeellistä. Vietimme vapun ystävien luona ja poistuessamme yön pimeinä tunteina näimme Siipan kanssa kaksi todella tuhisevaa siiliä. Rakkautta (ja tuhinaa) oli todellakin ilmassa. Samana päivänä (näin kertoi ekstaattinen äitini seuraavana päivänä) oli aikapoikaveljeni päräyttänyt kihloihin tyttöystävänsä kanssa.

Seuraavana päivänä, 2.5., juhlimme me: Siipan kanssa kihlautumisesta tuli tuolloin kuluneeksi 12 vuotta. Siippa vei minut syömään ruokaa, joka oli kihlautumispaikkakuntamme nimistä. Wieninleikettä, karjapaistia...? Ei, vaan hampurilaista, sormuksessa nääs lukee 2.5.1998, Hampuri. :D Vei sentään ihan ruokapaikkaan eikä Heselle.

3.5. äiti soitti taas. Tällä kertaa erilaisella asialla. Serkkuni tytär, joka oli kärsinyt pitkään kroonisesta sairaudesta, nukkui pois TODELLA pitkään taisteltuaan. Ikää neitokaiselle oli IRC-Gallerian mukaan kertynyt 18,55 vuotta.

En muista tyttöä nuorena naisena, joka hän kuollessaan oli, vaan pikkuisena linnunluisena pellavapäänä, joka tykkäsi ottaa mökkilaiturillamme vauhtia hypätessään pommilla veteen. Samalla laiturilla hän mielellään onki isänsä, minun serkkuni, kanssa. En pitänyt yhteyttä, mutta tapaus todella kosketti. Mikä pointti on elää ja kuolla kun kaiken olisi vielä pitänyt olla edessäpäin?

Informaatioalan ammattilaisena googletin nopeasti serkun tytön kuvia, blogeja ja muita vastaavia mitä tiesin löytyvän. Ja löysin IRC-Gallerian kuvista tumman, aivan enoni vaimon näköisen kaunottaren, joka oli ottanut itsestään lukuisia teinipissisposeerauksia huulet mutrussa. Pakosti hymyilytti, olen tullut vanhaksi, koskapa nuorisokulttuuri vaikuttaa niin omituiselta nykyään. Lisäksi olen kovasti sitä mieltä, että 10-15 vuotta itseäni nuoremmat neitokaiset ja nuorukaiset ovat jotain todella erilaista: he uskaltavat sanoa mielipiteensä ja odottavat, että heidät otetaan huomioon. He ovat rohkeita ja ulospäinsuuntautuneita tavalla, jollaista en olisi voinut omalle kohdalleni voinut tuossa iässä kuvitella hurjimmissa unelmissanikaan. Ehkä maailmasta todella tulee hiljalleen parempi paikka, sillä näitä nuoria ei ole kasvatettu kyykyttämällä, kuten meitä aikaisempia sukupolvia.

Serkun tyttöni oli tällainen rohkea nuori nainen. Ahdistuksen alhosta minut nosti hänen lausuntonsa oppilaitosasuntolansa valvojista, jonka hän oli rustannut blogiinsa: "!V**UN ASUNTOLAN OHJAAJAT V**TU!!!!!1!!!! Haistakaa p**ka !". Ihan sydäntä lämmitti nähdä moista suoruutta. Tämä nuori neito sai eläessään aikaan jotain mitä minä vielä harjoittelen (ja yritän uskaltaa): hän sanoi oman mielipiteensä eikä se ollut aina KYLLÄ.