Lähtö lähellä, mutta ainakin on leuhkat monot!



Aivan ensinnä kaupallisia tiedotteita: Pajalan Kenkä Jämsässä on Suomen paras kenkäkauppa! Vain sieltä voi löytää tämmöiset työsandaalit. (sen verran antoivat alennusta, että mainostaa ihan pitää :D)

Minulla ei ole ollut 2,5 vuoden yhtäjaksoisen työurani aikana kunnollisia työkenkiä vaan olen raahustanut ympäri kirjastoa milloin minkäkinmoisissa lapikkaissa. Nyt on sitten kengät, mutta töitä riittää enää kahdeksi (2!!!) päiväksi. En selvästikään meinaa sisäistää tätä, sillä kuka hullu pian työtön maksaa maltaita turkooseista (<3) tohveleista?

Mutta tässä olen, enkä muuta voi. Haluaisiko joku palkata itselleen vaikkapa käveleväksi tietosanakirjaksi ihan pikkuisen höyrähtäneen, pääasiassa turkoosiin pukeutuvan kirjastotädin?

Mutta eipä siinä mitään, ansiosidonnainen on ihan kiva juttu. Ja oikeastaan, olen jo kauan sitten buukannut itseni niin täyteen vuodelle 2009, että ei minulla oikein olisikaan ollut aikaa käydä töissä. Ja tänään ilmoittauduin spefi-(spekulatiivinen fiktio)kirjoituskurssille! Minulla on ollut parisen vuotta päässäni aivan loistava novellinpoikanen, joka saa nyt kurssilla luvan ilmiintyä päästäni paperille. Minä pidän näet kirjoittamisesta. Teininä aloitin kymmeniä kertoja romaanin. Näitä ensimmäisiä (joskus jopa toisia) lukuja oli minulla pitkään pöytälaatikko pullollaan, kunnes ne hukkaantuivat yksi kerrallaan jonnekin. Yleensä saunan uuniin. Nyt haluan viimein taas aktivoida tämän haaveeni kirjoittamisesta, vaikka vain pöytälaatikkoon. Tai, kyllähän minä siis päiväkirjaa rustaan, mutta se on ehkä enemmän semmoista itsepsykoterapiaa. Se on sitten eri asia auttaako se yhtään...

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Oh, minä palkkaisin kyllä, jos voisin! Olisi niin näppärää, kun olisi kävelevä tietosanakirja saatavilla.

Inspiroivaa ja tuottoisaa kirjoituskurssia toivotan :)!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Spefilukuhaaste jatkuu: 5. Suomalainen spefikirja

Kun saapuu yö

Vauvakirjojen aatelia...