lauantai 3. tammikuuta 2009

Löysin karstat!

Hip hei!

Meninpä läheiselle kirppikselle etsimään halpoja juomalaseja ja tulin takaisin karstojen, turkoosin villapaidan ja scifipokkarin kera. Lisätietoja karstoista voi löytää vaikka täältä.

Nyt pitäisi saada vaan jostain kiinni lammas, löytää kirppikseltä keritsimet ja villankehräysbisnes olisi käynnissä. Minulla on nimittäin jo värttinä, joka on
tämmöinen.

Tämä kaikkihan liittyy keskiaikaharrastukseeni (aika laajasti aikajanalla 1000-1600 + viikingit): kaksi vuotta sitten olisin nauranut olemattomaan partaani jos joku olisi väittänyt minun innostuvan väsäämään vaatetustani alusta asti itse. Noh, olen aina ollut täysi (vasen) Käsi, joten ehkä käsityöt sopivat minulle enemmän kuin hyvin, tiedä häntä.

Mutta siis kyllä kannattaa ekoilla, elikkäs mennä kirppiksille! Sieltä löytyy lähes aina kaikkein parhaat tavarat. Hassuinta asiassa on, että minähän odotan Karstaa kuin kuuta nousevaa. Pitäisi varmaan olla varovainen, kun maailmankaikkeus pyöräytti kohdalleni karstat. Pitää siis vähän tarkentaa: J. Pekka Mäkelän seuraava kirja on työnimeltään "Karsta" ja seuraan kirjan vaiheita tiiviisti täältä.

Ohhoh, tulipas linkitettyä oikein kunnolla tähän kirjoitukseen. Noh, se kai tässä blogittamisessa onkin kivaa: päiväkirjassa olisi tosi rasittavaa, jos koko ajan pitäisi juosta toisille kirjoille hakemaan viitteitä ja tekstissä viitattaisiin koko ajan takautuvasti johonkin jo tapahtuneeseen. Ehkäpä siksi päiväkirjat on yleensä hyvä pitää siellä pöytälaatikossa vaan, blogilla saattaa jopa olla jollekulle jotain viihdearvoakin. Ainakin minulle itselleni on! :)

2 kommenttia:

Hehkuvainen kirjoitti...

Voi että pitäisi kyllä harrastaa tuota värttinän pyörittämistä. Tuolla se vain makaa. Mutta kun on niin paljon muutakin... Voi ja minulla on niin hirvittävä ikävä rukkiani! Se on kotikotona, eikä kovin helposti siirry tänne :(. Mutta kirppikset on hyviä! Minä löysin tänään sateenvarjon, josta aion tehdä päivänvarjon. Eurolla sen sain :).

Metta kirjoitti...

Karstat on hyvä juttu. Mulla on pestyä villaa jonka ei pitänyt mennä miksikään pestessä ja niinpä se takkuuntui hirveiksi solmuiksi.

Musta on aina ollut hirveän jännää lukea jotain minkä kirjoittaja on tarkoittanut vain itselleen. Blogi on yleensä kuitenkin julkiseksi tarkoitettua tekstiä ja siistittyä, mutta kuitenkin siinä on sitä jotain :).