No voihan monnisen munat!
Muutto on nyt onnellisesti ohi ja revähtänyttä reittä lukuunottamatta olen ihan elossa vieläkin. Eniten jännitin kuitenkin kala-kavereideni, Monnisen perheen, puolesta. Aivan ensinnä suru-uutinen: Mini Monninen (ikä noin 3 kuukautta) katosi akvaariostaan toukokuun alussa eikä ole sen jälkeen löytynyt. Ei löytynyt muutossa hyllyn takaakaan, joten ns. hyppyitsemurhasta (hyvin yleinen kuolinsyy monnisilla) ei ole kysymys. Voipihan olla, että Mini menehtyi muuten vaan ja akvaarion kierteissarvikotilot pitivät sitten huolen hautajaisista.
Mutta tosiaan. Nano, Tao ja kolme elossa olevaa Monnis-lastaan muuttivat sunnuntaina ämpärissä kokonaan upouuteen kotiin, hulppeaan ja levättömään tankkiin. Pelkäsin kovasti etukäteen, että ne kuolevat shokkiin, mutta eikös vain Metta havainnut jotain jännittävää eilen: sen sijaan että olisivat tuupertuneet, kalani päättivätkin juhlia uutta kotia oikein kunnolla. Akvaarion lasissa koreilee nyt noin 60 monnisenmunaa. On joko tapahtunut seuraavaa: "Rakkaani, maailmanloppu tulee! Syleilkäämme vielä viimeisen kerran!" tai: "Hei, beibi! Andien sulamisvedet tuovat taas vilvoitusta Amazoniin. Eikös se tiedä vähän lempeä minulle...?!" Ja nyt siellä sitten käydään ihmettelemässä koko perheen voimin kukin vuorollaan, että "Mistäs nämä munat nyt tänne tupsahtivat?". Eivät ymmärrä ehkäisystä, minun lemmikkini.
Minä en sentään vielä ole kotiutunut aivan yhtä hyvin kuin Monniset. :D Monet tavarat vielä hakevat paikkaansa ja muuttolaatikoita lojuu siellä täällä. Mutta vitsit, että kotona on nyt lääniä. Siippa keksi, että eteisen käytävä sopii mainiosti Moonwalkin harjoitteluun. Ja vessassa taasen voipi olla käyttöön Travoltan elkeet, kun sinnekin mahtuu tanssimaan. Kokeillaan pian tupaantuliaisissa saisiko sinne ihan vaikka discon!
Mutta tosiaan. Nano, Tao ja kolme elossa olevaa Monnis-lastaan muuttivat sunnuntaina ämpärissä kokonaan upouuteen kotiin, hulppeaan ja levättömään tankkiin. Pelkäsin kovasti etukäteen, että ne kuolevat shokkiin, mutta eikös vain Metta havainnut jotain jännittävää eilen: sen sijaan että olisivat tuupertuneet, kalani päättivätkin juhlia uutta kotia oikein kunnolla. Akvaarion lasissa koreilee nyt noin 60 monnisenmunaa. On joko tapahtunut seuraavaa: "Rakkaani, maailmanloppu tulee! Syleilkäämme vielä viimeisen kerran!" tai: "Hei, beibi! Andien sulamisvedet tuovat taas vilvoitusta Amazoniin. Eikös se tiedä vähän lempeä minulle...?!" Ja nyt siellä sitten käydään ihmettelemässä koko perheen voimin kukin vuorollaan, että "Mistäs nämä munat nyt tänne tupsahtivat?". Eivät ymmärrä ehkäisystä, minun lemmikkini.
Minä en sentään vielä ole kotiutunut aivan yhtä hyvin kuin Monniset. :D Monet tavarat vielä hakevat paikkaansa ja muuttolaatikoita lojuu siellä täällä. Mutta vitsit, että kotona on nyt lääniä. Siippa keksi, että eteisen käytävä sopii mainiosti Moonwalkin harjoitteluun. Ja vessassa taasen voipi olla käyttöön Travoltan elkeet, kun sinnekin mahtuu tanssimaan. Kokeillaan pian tupaantuliaisissa saisiko sinne ihan vaikka discon!
Kommentit