Sängyn pohjalta päivää!


On vähän mörkömäinen olo - aina marraskuun puolestavälistä tammikuun loppuun. Ei siis kannata välittää siitä, että minusta ei oikein mitään kuulu, eikä minua näy missään. Käyn töissä, joo. Minut näkee joskus jopa jotain harrastamassakin, joo. Mutta että olisin oikeasti hereillä, nou vei!

Ihan klassista kaamosväsymystähän tämä. Tänä vuonna olen päättänyt olla ahdistumatta moisesta: ihan luonnollistahan tämä on. Minun pääni ja kroppani ovat herkkiä valon vaihtelulle luonnossa ja voisin kerrankin elää sen mukaisesti enkä aina taistella vastaan.

Miksi pitäisi olla aina REIPAS ja PIRTEÄ? Miksi tarvitsisi aina olla niin pirun ulospäinsuuntaunut vaikka ei ollenkaan tunnu siltä? Pimeällä ajalla voi olla viesti: minä ainakin olen saanut tosi monta kirjaa luettua, monia ajatuksia pääni sisällä selvitettyä ja monen monet päivänokoset ja yöunet nukuttua hyvin ja sikeästi. Ihan aina vaan ei tarvitse jaksaa samaan malliin. Pitää olla itselleen armollinen - se tuntuu hyvältä!

Kommentit

Hehkuvainen sanoi…
Minä en ainakaan ole nyt reipas ja pirteä. Tai voihan reippaudeksi laskea sen että kävin koulun jälkeen tunnin hikilenkillä. Minä en laske sitä reippaudeksi vaan äärimmäisen tärkeäksi jutuksi, jolla sain laskettua vitutuskäyrää edes asteen verran alemmas.

Olen hirrrrrrrmuinen mörkö, ja äksyilen kaikille (vaikka ei ole heidän vikansa että minun pitää lukea kansantalouden tenttiin).
Metta sanoi…
Miksei me nukuta talviunta? Pesän vaan virittelis olohuoneen lattialle, untuvapeitto ja villahuopa, joku hyvä kirja siltä varalta että herää välillä. Ehkä välillä vois pitää teekutsut, mutta muuten vaan eläis.

Sanavahvistuksena jännittävä dramyli (onko se joku eläin?)
Anonyymi sanoi…
SAA nukkua kun nukuttaa, ei tartte kuin välillä herätä juomaan glögiä kylään tunkevien ystävien kanssa.:)Keväällä voi taas pyyhältää.
Omppu sanoi…
Munkin mielestä vois nukkua talviunta. Eikä ainakaan tarvitse juosta riennoissa pirteänä. Metta, lampaantalja alle ja villaviltti+untuvapeitto olis ihana yhdistelmä.

Tunnussana: inessi! ihan kuin inessiivi, mutta ei aivan. :)
Alitsa sanoi…
Dramyli on ainakin ihan inessissä tässä jutussa! :D

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Spefilukuhaaste jatkuu: 5. Suomalainen spefikirja

Kun saapuu yö

Vauvakirjojen aatelia...