Hyvää PMS-naistenpäivää! :(

"Hyvää naistenpäivää!", virnuilee papparainen kaupungilla ja köpöttää avaamaan minulle ovea. Yritän virnuilla kuin hangonkeksi, vaikka a) ärsyttää koko naistenpäivä b) ärsyttää se virnuileva pappa ja sen ärsyttävä hitaus c) kaikki vain ÄRSYTTÄÄ.

Ei kuulosta minulta, paitsi tasan yhtenä päivänä kuukaudessa. Osa lukijoistani ymmärtäisi jo ilman otsikkoakin, että nyt osui Alitsa-tädin kohdalle oikein kunnon naistenpäivä: PMS eli premenstruaalisyndroomahan se siellä. Vaikka eipä tässä oikein ole valittamista: yhtenä päivänä kuukaudessa herään ärsyyntyneenä ja mieleni tekee järjettömästi suklaata. Muulloin olen melko hyväntuulinen (ja suklaanhimokin on suurta muttei sentään järjetöntä). Mutta Netti kertoo minulle, että on olemassa naisia, joilla on ihan kamalia oireita: särkyä, turvotusta, masennusta yms. yms. jopa kaksi viikkoa kuukaudesta.

Netti kertoo myös, että PMS-oireilun perimmäistä syytä ei oikein kunnolla tiedetä, mutta paikoin se voi olla verrattavissa jopa huumevieroitusoireisiin kehon hormonitasapainon vaihdellessa jyrkästi. Ei ole hauskaa tämä! :(

Sikäli siis on aika tympeää, että moisesta kurimuksesta lasketaan aika roisia leikkiä. En arvosta yhtään, jos naisen kiukku ohitetaan tympeästi "Onko se aika kuusta, heh heh?"-kuittauksella. Naiset sentään tietävät milloin joutuvat omituisiin tunnetiloihin, monesti jopa kellon (ja ainakin kalenterin) tarkkuudella. Miksi siis naiset ovat se "tunteenomainen" ja "epälooginen" sukupuoli? Miesten hormonitoiminnasta ei tiedetä juuri mitään, eikä se ainakaan ole yhtä säännöllistä kuin naisilla. Miehethän ne vasta voivatkin joutua kaikenmoisten viettiensä valtaan. Silloin kuuluu sanoa "pojat ovat poikia" ja palata taas takaisin naisten kotkotuksiin. Mutta tämän uskallan oman sukukuntani puolesta sanoa, että naiset tuntevat oman kehonsa ja sen ominaisuudet todella hyvin ja se on meille suuri etu!

Minkälaista etua itse koen saavani tästä kehontuntemuksesta? Noh, esimerkiksi aamulla kävellessäni bussipyssäkille linnut karjuivat infernaalisesti ja aurinkokin törkeästi paistoi. Minua alkoi siinä kävellessä jo suuresti huvittaa jotenkin päälleliimatun oloinen huonotuulisuuteni ja olin hetkessä paremmalla mielellä. Samalla päätin, että tänään käytän malttia ja harkintakykyä tavallista enemmän, sillä olen kovin sähäkällä tuulella. Tieto siitä mistä on kyse todella auttaa ymmärtämään, että se että joku ojentaa sinulle kaupungilla naistenpäivän johdosta kukkasta ei ole vain sadistista ilkeilyä! :D

Nautitaan siis naiseudesta, siskot. Niistä vähän huonommistakin päivistä, perkele!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Naistenpäivä menikin jo, joten toivotanpa tänään vain hyvää keskiviikkoa ja parempaa päivää!:) Tuttua huttua täälläkin, että joskus hormonit voivat pistää mielen matalaksi tiettynä päivänä kuusta - sitten seuraavana päivänä onkin mukava huomata, että eipä elämässä mitään erityistä vikaa oikeastaan olekaan.:)
Alitsa sanoi…
Kiitos, kiitos! :)

Nyt on taas kaikki hyvin seuraavat 28 päivää! :D

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Spefilukuhaaste jatkuu: 5. Suomalainen spefikirja

Kun saapuu yö

Vauvakirjojen aatelia...