Kiva roolipeli!

-
Tavaralaskuri (tullut/mennyt): 10/114

Korppisusi linkkasi minulle tämä kivan roolipelin:

Roolipeli arkisten askareiden parissa.

Challenge Accepted pyrkii saamaan vauhtia meihin kaikkiin, jotka mielellämme välttelisimme arkiaskareitamme vaikkapa nyt pelaamalla. Loin profiilinkin: olen Alitsa-niminen parantaja, rodultani keiju. Ja sain valita kivoja askareita, joita yleisimmin teen (mukana hauskoja sanoja mm. gardeneering). Sitten vain luon erilaisia Questeja eli Seikkailuja. Minulle tämä Tuhat Tavaraa on ilmiselvä "Quest" samaten Iso G eli gradu mikä pitäisi tänä vuonna vääntää.

Ei pidä kuitenkaan ajatella liian isoja. Kun vien roskat, voin ilman muuta merkata sen hahmoni kokemuspisteiksi. Kunhan tosiaan teen ne askareet mitä väitän tekeväni, peliin liittyy Honor Code, jonka olen allekirjoittanut. Eli olen luvannut (ennenkaikkea itselleni) olla huijaamatta.

Ei muuta kuin suorittamaan askareita! Elämä voi olla yhtä suurta roolipeliä.

Kommentit

Korppisusi sanoi…
Jeee, onpa ihanaa että sinäkin innostuit! Minäkin kirjoitin tästä juuri Lonkeropiirakkaan. Lisäsin sut myös mun partyyn, mutta siitä ei nyt tällä hetkellä ole juuri iloa. Uudistuksia odotellessa :)
21. tammikuuta 2013 klo 20.00
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

engl. patience = kärsivällisyys, patient = potilas...

-
...minä en osaa. Minä en osaa olla kärsivällinen potilas. Minä en osaa levätä laakereillani, vaikka pitäisi. Minä en osaa olla heikko ja tarvitseva. Mutta nyt on pakko. Sairastuin ties monettako kertaa samaan vaivaan: häntäluuni päällä olevat kudokset tulehtuivat ja jouduin sairauslomalle 27.10., syntämäpäivänäni. Istumatyötä kun on aika paha tehdä kun ei pysty istumaan. 10-vuotishääpäivä (28.10.) meni päin helvettiä, samaten syysloma, joka oli seuraavalla viikolla. Syyslomaani vietin osin sairaalassa, jossa minut leikattiin. Nyt makaan sängyllä vatsallani ja kirjoitan tätä. Olo on jo hieman parempi: en ole kipu(enkä kipulääke-)tokkurassa ja voin istua jo vaikkapa bussimatkan ajan. Mutta tämä on ihan kamalaa! Olen heikko kun sokea kissanpoika ja olotila vaihtelee päivästä toiseen, toipuminen tuntuu olevan melkoista aaltoliikettä. Enkä ole edes kunnolla kipeä: sairaalassa petinaapurina oli nuori nainen, jolla on kolme lasta, Crohnin tauti ja enää 1,4 metriä ohutsuolta jäljellä. Hän kest...
Lue lisää

Kuinka kiukkupussi kehitetään? (varoitus: sisältää itsesääliä ja nalkutusta)

-
Kuva
Pysytään muumiteemassa. Viimeksi vallalla oli Mörkö, nyt Pikku-Myy. Minusta on tullut kovin kovin kiukkuinen viime aikoina. Se on tavallaan hyvä asia, sillä olen vihdoin viimein saanut kunnolla ja painokkaasti sanottua EI. Ja luulen, että olen hankkinut muutamia vihollisia. Ainakin itse olen itseeni vähemmän tykästynyt juuri nyt. Kun sanon "ei", minut täyttää kamala syyllisyydentunne, joka huutaa sisälläni täyttä kurkkua: "Ei! Miten niin ei?!? Tuhma tyttö! Ei noin saa sanoa, olet huono!". Tämä aiheuttaa lisää väsymystä (jota pimeys tekee jo ennestäänkin) ja sitten pitää sanoa taas lisää eitä ihmisille, kun ei jaksa. Saatan olla joutumassa Ei-noidankehään, mikä ei myöskään ole mukavaa. Sisäinen ääneni on antanut minun ymmärtää seuraavia asioita: 1. Minun TÄYTYY tehdä enemmän kuin kukaan muu. 2. Minusta ei pidetä, vain minun teoistani pidetään. 3. Jos sanon ei, jotain kamalaa tapahtuu. Maalaisjärjellä ymmärrän, että nämä väittämät ovat aika lailla sisäisen natsini hal...
Lue lisää

Kakkosta pukkaa...

-
...siis enneagrammitestistä, joita olen tehnyt monta erilaista saadakseni jonkun muun tuloksen, tässä yksi: Tunnista itsesi . Ei auta mikään, olen kakkonen eli Avulias Huoltaja . On se kumma kun jokainen testi antaa johdonmukaisesti saman tuloksen. En ihan kympillä usko enneagrammiin, kun missään ei kerrota millä perusteilla yhdeksän luonnetyyppiä on valittu, mutta kieltämättä taidan silti olla aika vahva kakkonen. Minusta on vaan tosi tympeä saada testissä vastaukseksi, että olen onnellisin kun "muut ovat tyytyväisiä" ja "kun saan hoivata". Ihan kuin minulla ei olisi ollenkaan omaa elämää ja omaa tahtoa (koen kuitenkin että minulla on, vaikka kovasti tykkään siitäkin että kaikilla on kivaa). Pitäisikö alkaa epäsosiaalisemmaksi, siten ehkä löytäisin "todellisen itseni"? Mitäs te muut olette?
Lue lisää