Scifisarja Backlog, osa 1: Firefly

Tavaraa mennyt: 517

Minun täytyy tehdä tunnustus: olen surkea katsomaan hyviä spefisarjoja ajallaan. On suoranainen ihme, että olen kärryillä True Bloodissa. Olin kärryillä jopa Lostissa, kunnes siinä ei ollut päätä eikä häntää. Olen tutun ja turvallisen ystävä: Star Trekiä etu- ja takaperin minulle, kiitos. Kaikki sarjat ja niihin liittyvät parodiat. Tämä aiheuttaa "pieniä" ongelmia, kun maailmassa olisi kuitenkin niin monta hyvää scifisarjaa katsottavana.

Nyt minä ja Siippa puramme tätä vuosikymmenen mittaista backlogiamme aloittaen sieltä vanhemmasta ja kultimmasta päästä. Tässä blokahduksessa kuullaan siis mielipiteitäni sarjasta Firefly ja sen jatkoleffasta Serenity.

***ei spoilereita, jos et avaa linkkejä, niistä en mene takuuseen***

Firefly on spefisarjojen kultasormen Joss Whedonin luomus, kuten myös mm Buffy the Vampire Slayer, Angel ja Dollhouse. Näistä sarjoista juuri Firefly on mielestäni eniten "laatikon ulkopuolelta" ainakin suhteessa Whedonin muuhun tuotantoon: kyseessä on avaruuteen sijoittuva cowboy-tarina hieman kyseenalaisen menneisyyden omaavien henkilöiden ja heidän Serenity-nimisen aluksensa edesottamuksista. Alun alkaen Gene Roddenberry myi Star Trekin televioyhtiölle luonnehtimalla sitä "Avaruuden vankkurikaravaaniksi" (The Wagon Train of space). Wagon Train viittaa 1960-luvun amerikkalaissarjaan, joka kuvasi vankkurikaravaanin etenemistä 1800-luvun Villissä Lännessä. Sitähän Star Trek tosiaan oli avaruudessa: tähtienvälinen vankkuri, jonka seuraavasta määränpäästä ei ollut tietoa. Minusta Firefly-sarja on hauska tribuutti tälle ajatukselle.

Sarjaa tehtiin vain yhden tuotantokauden verran (14 jaksoa) ja ihan jokainen jakso ei ehkä ole ihan maailman parasta viihdettä. Silti olen sitä mieltä, että sarja on kulttimaineensa ansainnut. Valitettavasti kuitenkin Fox-kanavan valtataistelut tappoivat sarjan heti alkuunsa ja jatkoa ei ole tiedossa.

Jatkoa Serenity aluksen seikkailut saivat aluksen nimeä kantavasta elokuvasta, Serenity ilmestyi Universalin tuottamana elokuviin vuonna 2005. En ollut kovin tyytyväinen elokuvaan: sitä oli viety liikaa Hollywood-räiskinnän suuntaan ja monia askarruttavia kysymyksiä jätettiin auki. Sarjan olisi suonut saavan jatkoa, sillä elokuva ei millään riitä kertomaan kaikkia sarjan auki jättämiä kysymyksiä. Elokuva sortuu muutamiin mielestäni typeriin (tästä voi toki vapaasti olla eri mieltä) oikaisuihin: jos henkilöä ei ehditä syventää, hänet tapetaan (tämä keskeisten hahmojen tappaminen on tosin yksi Whedonin tavaramerkeistä, joten kai hänen on oltava uskollinen tyylilleen). Tai: jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, tapellaan näyttävästi ja railakkaasti. En pidä liiallisesta ja suorasukaisesta väkivallasta, vaan ennemminkin oveluudesta. Tässä suhteessa tv-sarja loisti verrattuna elokuvaan: sarjan moniuloitteiset hahmot jallittivat vastustajiaan mennen tullen kun taas elokuvassa raaka voima ja väkivalta tuntui olevan keskeisin tapa ratkoa ongelmat. Ja hahmojen tappaminen, se on kuulkaa julmaa! Minä kiinnyn hahmoihin ja nautin seikasta että alkuteksteissä näkyvien näyttelijöiden roolihahmot yleensä (poikkeuksiakin on) selviävät hengissä.

Jos Whedon haluaa pitää ihmisiä varpaillaan pääosahenkilöiden henkiparan suhteen (mikä on julmaa), hän voittaa minut takaisin puolelleen vahvoilla naishahmoillaan, joita hänen jokaisessa sarjassaan esiintyy. Fireflyn suosikkihahmoni on Kaylee Frye, söpö nörttityttö, jolla on avaruusalusten tekniikka hallussaan. Häntä esittää yhtä ihana Jewel Staite. Rakastan Kayleen monisyistä hahmoa: yhtä aikaa herkkä hippityttö ja taitava mekaanikko. Kaylee on myös inhimillinen hahmo: tositilanteessa hän saattaa paeta ja pelätä tilanteissa, joissa muut Fireflyn jäsenet vaan roiskivat menemään. Lisäksi Kaylee haluaa, että kaikki olisivat aina kavereita, motto "Make Love Not War" pätee häneen täydellisesti (tarina siitä, miten Kaylee liittyi Fireflyn miehistöön on suorastaan hervoton esimerkki tästä).

Jewel Staite puhumassa faneille vuonna 2005, lähde Wikimedia Commons.

En arvioi sarjaa jakso jaksolta. Totean kuitenkin, että sarja on jatkuvajuoninen, edellisissä jaksoissa tapahtuneisiin juttuihin viitataan ja päähenkilöt syventävät sarjan edetessä omaa tarinaansa. Kannattaa siis katsoa jaksot järjestyksessä. Erittäin vahvasti suosittelen sarjaa, elokuvan suhteen minulla on varauksia, mutta kyllä senkin katsoo.

Vinkatkaahan minulle mitä kaikkea olen viimeisen vuosikymmenen aikana missannut. Ainakin Eureka odottaa vuoroaan backlogissa, saa nähdä koska sinne asti ehdimme. Vaikka katsoimme Fireflyn Siipan kanssa yhdessä, tämä arvio on oma henkilökohtainen kantani sarjasta ja elokuvasta. Täten annan tuomioni seuraavasti (kun minä niin tykkään antaa kouluarvosanoja kaikelle):

Arviot

Firefly-sarja: 9,5
Serenity-elokuva: 7

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Spefilukuhaaste jatkuu: 5. Suomalainen spefikirja

Kun saapuu yö

Vauvakirjojen aatelia...