Ahdistava uudenvuodenlupaus

Vuonna 2010 minä päätin, että ajattelen aina ensin itseäni ja sitten vasta muita. Se on pitkällä tähtäimellä ainoa tapa pysyä terveiden kirjoissa (noin niinkuin suunnilleen). Pyrin siis siihen, että ennenkuin sanon vaistonvaraisesti "kyllä" vähän joka pyyntöön, kysyn ensin itseltäni.

Helppoa, eikö totta? Tapahtui seuraavaa: mietin osallistumistani johonkin velvollisuuteen (en enää muista mihin) ja muistissani oli vielä kirkkaana vasta tekemäni lupaus. Istahdin siis kaikessa rauhassa sohvan nurkkaan, hengitin syvään ja kysyin itseltäni: "Alitsa, haluatko hoitaa tämän velvollisuuden X?" Ja sain vastaukseksi vain syvää hiljaisuutta. En ole tottunut siihen, että kysyn itseltäni asioita. En kerta kaikkiaan osannut vastata!

Aloin tarkkailemaan itseäni. Alkoi seuraavanlainen, vähemmän säkenöivä, dialogi:

Minä (Kysyjä): Mitä haluan syödä tänään?
Minä (Vastaaja): -
K: Lukisinko kirjaa vai katsoisinko telkkaria?
V: -
K: Pidänkö henkilöstä X vaiko enkö pidä?
V: -
K: No sano nyt s....na jotain!!!
V: Olenko vihainen itselleni?

Olen siis havahtunut karuun tosiasiaan: minulla ei ole harmainta aavistusta siitä kuka olen ja mitä haluan! Masentaa, enkä edes ole nähnyt Avataria!

Auttakaa nyt, hyvät lukijat! Kuka minä olen?

Kommentit

Hehkuvainen sanoi…
No mutta hyvänen aika, sinähän olet tietysti Sinä!

Et vain ole tottunut siihen, että sinulta kysytään, siitä se johtuu. Etkä ehkä ole tottunut kuuntelemaan itseäsi, voi johtua siitäkin. Ehkä osaat tunnistaa ne äänekkäimmät äänet; syöt silloin kun on nälkä, nukut kun nukuttaa ja menet vessaan kun vessattaa. Mutta hienovaraisempia asioita (katsonko kirjaa vai luenko telkkaria) ei pauhata suurella äänellä, jonka kuulisi helposti. Kyllä se siellä varmasti jossain on, hiljaisella vain.

Ja muista ajatella positiivisesti: tyhjyys on parempi juttu kuin se, että kuulisit automaattisesti vain sen äänen joka kertoo mitä sinun (ehkä joidenkin mielestä) PITÄISI tehdä. Olet siis päässyt erittäin pitkälle ja hienoon vaiheeseen.
Anonyymi sanoi…
Sie oot IHANA ja LUOTETTAVA eikä se muutu vaikka mitä tekisit tai jättäisit tekemättä! (Siis luotettavuushan ei tarkoita sitä, että pitää aina olla valmis tekemään kaikki.) Hehkuvaisen analyysi oli minusta tosi hyvä!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Spefilukuhaaste jatkuu: 5. Suomalainen spefikirja

Kun saapuu yö

Vauvakirjojen aatelia...