torstai 4. helmikuuta 2010

Pääsiäisfiilis!

Kevään tulon huomaa siitä, että ilma alkaa tuoksua minun nenääni erilaiselle. Se tapahtui tänään. Samalla talitiaiset suorastaan karjuivat puista ja olo on ollut jotenkin aurinkoinen (hyvä niin, sillä oikea Aurinko ei juurikaan tänään ole näyttäytynyt pilviverhon takaa). Tätä kutsun ns. pääsiäisfiilikseksi.

En ole uskonnollinen, eikä sitä ollut lapsuudenperheenikään. Siispä pääsiäisen "todellinen" merkitys lienee jäänyt minulle hämäräksi, sillä aina ajattelin sen tarkoittavan "talvesta poispääsemistä". Siihen kuuluvat oleellisena osana suklaa ja vihreä rairuoho. Sen kunniaksi ostin tänään suklaata ja hienon huonekasvin uuden työhuoneeni koristukseksi. Minulla ei ole hajuakaan siitä milloin pääsiäinen tänä vuonna oikeasti on, minulle sitä ovat juurikin tällaiset leppoisat kevättä lupailevat päivät.

Pienenä minulla oli monta sanaa, joista en oikeasti tiennyt mitä ne tarkoittavat. Pääsiäisen ohella pähkäilin kovasti mitä mahtaakaan tarkoittaa "verilöyly", joka esiintyi usein uutisissa kuvaamassa Irakin ja Iranin välistä sotaa. Muistan miettineeni, että eikö olisi helpompiakin tapoja tappaa muita ihmisiä kuin viedä niitä saunaan ja hakata liian pitkään vastalla (länsisuomalaiset voivat korvata edellisen sanan vihdalla). Monet painajaiset näki Pikku-Alitsa aiheen johdosta.

Huh, nyt jouduin ihan hakoteille pääsiäispäivän vietostani... Oliko muilla tämmöisiä omintakeisia sananselityksiä kun olitte pieniä (tai vähän isompiakin)?

1 kommentti:

Birgitta kirjoitti...

Talitintit aloittivat laulunsa täälläkin! Minulla oli eilen kevätfiilis, kun taivaalla kajasti kevätvalo. En osaa selittää sitä valoa tarkemmin, mutta sellainen on keväisin auringon laskiessa. Johtuu varmaan auringon kulmasta tai jostain sen tapaisesta. Jostain syystä siitä tulee aina vähän haikea olo. Taaskaan en tiedä miksi. Ehkä se johtuu siitä, että en ole oikein kevätihminen, ennemmin talvi-ja kesäihminen. Tykkään, kun on kasapäin lunta tai hellettä. Voiko ihmisellä olla eroahdistus vuodenajasta?

Muistan lapsuudesta ainakin sellaisen sanajutun, että en tiennyt jalopeuran tarkoittavan leijonaa, vaan luulin sen olevan todella uljas peura. Sanan todellinen merkitys oli sitten vähän pettymys.